Kasvisruoka ei ole syyllinen – alibudjetointi on

Helsingin valtuuston taannoinen päätös vähentää liharuokaa ja maitoa koulujen ruokalistoilta on kiihdyttänyt keskustelua kasvisruoan laadusta ja mausta. Kasvisruokaa on syytetty siitä, että yhä useampi oppilas jättää koululounaan syömättä. Tuoreimmissa puheenvuoroissa koulun kasvisruoka on liitetty jopa heikentyneisiin veriarvoihin.

Nyt järki käteen, aikuiset.

Mauttomuus, heikko ravintosisältö tai mössöinen koostumus eivät johdu siitä, että ruoka on kasvisruokaa. Ne johtuvat siitä, että kouluruokaan ei budjetoida riittävästi rahaa – Helsingissäkään. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime vuosina jopa kymmeniä prosentteja, mutta kouluruokailuun käytettävä määräraha ei ole seurannut perässä samassa tahdissa. Kun raaka-aineista joudutaan tinkimään, kärsii laatu – oli lautasella lihaa tai linssejä.

Mantelikala, lihapullat, kananuggetit, kasvislasagne, pinaattiletut. Näitä klassikoita ei monessa koulussa ole nähty vuosiin. Tilalle on tullut edullisempia ja yksinkertaisempia vaihtoehtoja. Lisäksi koulut käyttävät rahaa jopa aamupuuron tarjoamiseen. Eikö kotona osata sitäkään? Tuntuu siksikin hurjalta, että perheillä riittää rahaa oppilaan kioskiruoan maksamiseen, kun kouluruoka olisi ilmaista.

Kasvisruoan lisäämiselle kouluissa on vahvat terveydelliset perusteet, eivätkä ne perustu puoluepolitiikkaan. Suomalaiset syövät edelleen liian vähän vihanneksia ja palkokasveja. Kouluruokailulla on tärkeä rooli terveellisten ruokailutottumusten opettamisessa.

Kysymys ei siis ole kasvisruoasta vastaan liharuoka. Kysymys on siitä, annammeko kouluille resurssit tarjota hyvää ruokaa. Riittääkö raha ravitsevaan ja maistuvaan ateriaan – vai jatkammeko säästölinjaa, jossa keittoa jatketaan vedellä ja keskustelua syytöksillä?

Julkaistu HS Mielipideosastolla 5.3.2026