Kouluvuoden jaksotus mietittävä ihan uusiksi

Ylioppilaskirjoitusten aikataulutus, pääsykokeet, joulutodistukset, kevätlukukauden uuvuttavuus jo nykyisellään, työrauha, hallinnollinen taakka… Samat syyt vastustaa koululaisten kesälomien siirtoa myöhemmäksi pyörivät keskustelussa joka kerta kun kesälomien alkua yritetään myöhentää. Jotkut perusteet tuntuvat tosin pyörivän mukana ihan vaan vanhasta muistista. Kuten pääsykokeet. Nehän ovat muuttuneet rajusti viime vuosina.

Eipä enää hämmästytä, että maamme kyntää lamassa, kun luovuus ja ratkaisuhakuisuus ovat näin hukassa.

Ilmasto lämpenee, Suomi tarvitsisi hellettä pakenevien matkailijoiden tuomat tulot, mutta Suomessa koululaiset vaaditaan pulpettiin elokuun alkupuolella, lomakausi on lopetettava ja Suomi suljettava. Sitäkin on epäilty, mahtaisiko kukaan suomalainen vanhempi edes viettää lomiaan enää elokuussa.

Ei siitä niin järjettömän kauaa ole, kun pulpettiin palattiin vasta syyskuussa. Lauantaivapaiden myötä kesälomaa jouduttiin lyhentämään, eli koulujen nykylomat eivät ole mikään jo ammoin Suomessa kehitetty maailman paras ja ainoa vaihtoehto.

Kummasti ne nuoret maailmalla aloittavat korkeakouluopinnot syyskuussa, vaikka koulu loppuu heinäkuussa. Kevätlukukauden pituutta taas helpotetaan monessa maassa pitkällä pääsiäislomalla. Mikä estää tämän Suomessa? Mikä ylipäätään estää näkemästä kouluvuoden uusin silmin?

Opettajan työ on raskasta. Loman ja opetuksettoman ajan pituuksia on helppo arvostella, jos ei ole itse toiminut opettajana. Juuri siksi keskustelu kesäloman siirtämisestä pitäisi nähdä mahdollisuutena muuttaa opettajan - ja oppilaan - työkuormaa tasaisemmaksi – sen lisäksi että se saattaisi osaltaan tuoda lisää tarvittavaa boostia Suomen talouteen.